perjantai 13. helmikuuta 2015

Siivouspuuhissa

Kun säilyttää vaunuja eteisessä, täytyy imuroida koko ajan. Ennen talvea olin ajatellut, että se lumi ja loska mahdollisesti muodostuisi ongelmaksi, mutta paljon suurempi riesa onkin ne teiden hiekotukseen käytettävät kivet. Pieniä kiviä tulee sisään paitsi kärryjen myös kenkien mukana, ja lapsestani ne tuntuvat olevan mitä parhainta ravintoa.

Tämä ei todellakaan ollut se asia, josta olin tulossa kirjoittamaan, mutta etsiessäni sopivaa sormiruokailukuvaa, silmilleni hyppäsi nämä imurointikuvat, joiden välillä on kymmenen kuukautta ja yksi päivä.

Huhtikuu 2014

Helmikuu 2015

Lapsi on oppinut sammuttamaan imurin, mikä on tietysti hänen mielestään ihan hirveän hauskaa, mutta vaikeuttaa siivoamistani hieman. Nappasin hänet Manducaan, vaikka jo sitä etsiessäni ajattelin idean olevan ajatustasollakin huono. Hyvin hän siinä kuitenkin viihtyi sen viisitoista minuuttia, että sain kriittisimmät paikat puhdistettua.

Kumma juttu muuten, miten tuo maha tuntuikin silloin niin painavalta. Ihan pikkiriikkinen vauvahan siellä polski. Toista se on sätkivän kymmenkiloisen kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti