Tiedättehän ne vaikealta tuntuvat, epämiellyttävät asiat, joita vaan siirtää ja siirtää ja toivoo, että ne vain katoavat tai tapahtuvat jonain päivänä itsestään? Vaikka tietenkään ne eivät katoa mihinkään, saati sitten hoidu itsestään. Kuten hammaslääkärikäynnit. Tai erityisesti tuttivieroitus.
Päivätuttia meillä ei ole syöty oikeastaan koskaan. Yötutin syöminen loppuu, kun tyttö täyttää yhden vuoden, vannoin.
Viimeistään puolitoistavuotiaana, ennen päiväkodin aloitusta, mietin, kun yksivuotissynttäreiden jälkeenkään ei vielä huvittanut huudattaa lasta ja luopua taikakalusta, joka oli niin monta tilannetta pelastanut. Ja kas vain, sinne se pakattiin tutti päiväkotireppuunkin, mutta 2-vuotiaani ei kyllä enää tuttia mussuta, päätin.
Ja sitten kappas vain, kun asiaa tarpeeksi siirsin, tapahtui kuin tapahtuikin ihme, jossa mörkö häviää itsestään, kun neiti 2v 3kk ilmoitti, että on jo iso tyttö ja aikoo antaa tutin ystäväni uudelle vauvalle lahjaksi.
Hyvä kun en itkeä alkanut, kun jälkikasvuni reippaana tyttönä ojensi kalleimman aarteensa kehdossa tuhisevalle nyytille.
"Äiti, minulla on tosi kova ikävä tuttia", hän sanoi samana iltana, kun piti mennä nukkumaan. Uni tuli kuitenkin lopulta.
torstai 28. heinäkuuta 2016
keskiviikko 15. kesäkuuta 2016
2 vuotta (ja 2 kuukautta)
Minun kaksivuotiaani
- kysyy kysymyksiä, kuten "mitä äiti tekee?" tai "missä meijjän kissa?".
- puhuu pitkiä ja usein kieliopillisesti korrekteja lauseita. Joskus tulee myös hassuja sanoja, kuten tänään ruokapöydässä, kun sana avocado oli unohtunut ja kyseisestä hedelmästä tuli taaperon suussa anovikki.
- käyttää jo itsestään puhuessaan pronominia minä nimensä sijaan. Myös sanat mun ja mulle ovat hyvinkin usein kuultuja.
- on alkanut leikkiä yhteisleikkejä muiden lasten kanssa. Päiväkodissa hänellä on kaveri, jonka kanssa hän kulkee käsi kädessä. Itku kuulemma meinaa tulla molemmilta, jos eivät pääse piirissä vierekkäin istumaan.
- osaa ihan hurjan monta laulua ja lorua ulkoa.
- ei ole kauhean kiinnostunut käymään potalla. Pisujen tekeminen pottaan onnistuu silloin, kun neitiä huvittaa yrittää.
- pomppii ja kiipeilee.
- vierastaa vieraita setiä mutta ei juurikaan tätejä.
- on melko uhmakas. Takuuvarmat raivarit tulee aina kun täytyy lähteä kotiin leikkipuistosta, ja jos kaupassa ei saa ottaa pikkuisia ostoskärryjä.
- tykkää: nalle puhista, lorupussi -leikistä, pyöräilystä, vesilätäköistä sekä videoista, joissa hän itse esiintyy.
- ei tykkää: hiusten pesusta, paprikasta eikä tädin koiranpennusta, jolle hän tosin topakasti jo uskaltaa sanoa "ei saa haukkua!".
- kysyy kysymyksiä, kuten "mitä äiti tekee?" tai "missä meijjän kissa?".
- puhuu pitkiä ja usein kieliopillisesti korrekteja lauseita. Joskus tulee myös hassuja sanoja, kuten tänään ruokapöydässä, kun sana avocado oli unohtunut ja kyseisestä hedelmästä tuli taaperon suussa anovikki.
- käyttää jo itsestään puhuessaan pronominia minä nimensä sijaan. Myös sanat mun ja mulle ovat hyvinkin usein kuultuja.
- on alkanut leikkiä yhteisleikkejä muiden lasten kanssa. Päiväkodissa hänellä on kaveri, jonka kanssa hän kulkee käsi kädessä. Itku kuulemma meinaa tulla molemmilta, jos eivät pääse piirissä vierekkäin istumaan.
- osaa ihan hurjan monta laulua ja lorua ulkoa.
- ei ole kauhean kiinnostunut käymään potalla. Pisujen tekeminen pottaan onnistuu silloin, kun neitiä huvittaa yrittää.
- pomppii ja kiipeilee.
- vierastaa vieraita setiä mutta ei juurikaan tätejä.
- on melko uhmakas. Takuuvarmat raivarit tulee aina kun täytyy lähteä kotiin leikkipuistosta, ja jos kaupassa ei saa ottaa pikkuisia ostoskärryjä.
- tykkää: nalle puhista, lorupussi -leikistä, pyöräilystä, vesilätäköistä sekä videoista, joissa hän itse esiintyy.
- ei tykkää: hiusten pesusta, paprikasta eikä tädin koiranpennusta, jolle hän tosin topakasti jo uskaltaa sanoa "ei saa haukkua!".
torstai 24. maaliskuuta 2016
Uhmakkaana
Myy 1v 11kk käy läpi melkoisen uhmakasta vain äiti kelpaa -vaihetta.
Tänään hänen oli esimerkiksi määrä käydä isänsä kanssa yöunille, mutta neitipä olikin eri mieltä. "Myy ei mene isin kanssa nukkumaan", totesi hän ensin topakasti, ja jatkoi sitten: "Isin kanssa Myy pelleilee! Isi sanoo ei saa. Äitin kanssa Myy menee nukkumaan.".
Kaikki mainitut asiat toki tapahtuivatkin, aivan siinä järjestyksessä kuin tyttö ennusti, huolimatta siitä että minä olin alunperin suunnitellut nostavani jalat pöydälle ja juovani lasin punaviiniä.
Tänään hänen oli esimerkiksi määrä käydä isänsä kanssa yöunille, mutta neitipä olikin eri mieltä. "Myy ei mene isin kanssa nukkumaan", totesi hän ensin topakasti, ja jatkoi sitten: "Isin kanssa Myy pelleilee! Isi sanoo ei saa. Äitin kanssa Myy menee nukkumaan.".
Kaikki mainitut asiat toki tapahtuivatkin, aivan siinä järjestyksessä kuin tyttö ennusti, huolimatta siitä että minä olin alunperin suunnitellut nostavani jalat pöydälle ja juovani lasin punaviiniä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)